Yleiset pölytyypit

Yleiset pölytyypit

Homepöly
Kvartsipöly
Asbestipöly
Betonipöly
Eristevillapöly
Kivi- tiili ja laastipöly
Tasoitepöly
Puupöly

 

Erityisen vaarallisina pidetään Home-, Asbesti ja Kvartsipölyä. Näistä etenkin Kvartsipöly on suhteellisen huonosti tunnettu. Kvartsi on kuitenkin yksi yleisimmistä pölyistä työmaalla ja sitä syntyy kiveä työstettäessä. Pitkäaikainen altistuminen kvartsipölylle voi pahimmillaan johtaa keuhkosyöpään. (alla AVI:n lista syöpävaarallisista aineista)

Merkittäviä syöpävaarallisia aineita ovat:

syöpävaaralliset metallit (esimerkiksi nikkeli-, kromi(VI) -, kadmium- ja arseeniyhdisteet)
ruostumattoman teräksen ja happoteräksen työstämisessä syntyvät hitsaussavut ja -huurut sekä hienojakoinen pöly
PAH-yhdisteet (esim. bentso(a)pyreeni, kivihiiliterva, noki ja kivihiilitervapiki)
dieselpakokaasut
ympäristön tupakansavu
asbesti
kovapuupölyt (tammi ja pyökki)
kvartsi
formaldehydi
PCB-yhdisteet
liuotinaineet (esim. bentseeni, 1,2-dikloorietaani)
vinyylikloridi
1,3-butadieeni
etyleenioksidi.
(linkki alkuperäiseen sivuun http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/kemialliset-tekijat/cmr-aineet)

 

 

Homepöly

Missä homepölyä on?

Homeita esiintyy kaikkialla luonnossa. Niitä on ilmassa ja maaperässä, mutta myös talojen sisäilmassa, pinnoilla ja rakenteissa. Liiallisessa määrin sisäilmassa esiintyessään homeet ja niiden ainevaihduntatuotteet aiheuttavat terveyshaittoja. Kasvuoloiltaan homesienet ovat vaatimattomia. Ne tarvitsevat elääkseen kosteutta, ravinteita ja lämpöä. Homeiden tarvitsemaa ravintoa, kuten puuta, pölyä ja likaa on lähes kaikenlaisilla pinnoilla. Sisätilojen lämpötila on myös yleensä erittäin suotuisa homekasvulle. Homekasvua estetäänkin tehokkaimmin liiallisen kosteuden välttämisellä.

Homepölyyn voi törmätä melkeinpä missä vain, koska rakennusmateriaalien liiallinen ja toistuva kostuminen aiheuttaa homekasvua. Kosteusvaurion voi tunnistaa rakenteen värjääntymisestä, pinnoitteen kupruilusta sekä materiaalin irtoilemisesta. Homekasvustot ovat kuitenkin usein rakenteiden sisällä, mistä niitä on vaikea havaita. Purettaessa homevaurio kohdetta, voi ilmassa olevien mikrobien määrä nousta jopa miljoona kertaiseksi.

Terveysvaikutukset

Yleiset oireet

Tyypillisiä yleisoireita ovat pahoinvointi, päänsärky, väsymys, nivelkipu, kuumeilu tai vilunväristykset sekä näihin liittyvä lihaskipu.

Muita oireita

mm. Hengitysoireet, nuha, yskä, hengenahdistus…

 

 

 

Kvartsipöly

Missä kvartsipölyä on?

Kvartsipölyä eli piioksidia on eniten betonipölyssä ja yleensäkin rakennuspölyssä. Tutkimuksen mukaan kvartsipölylle altistuttiin eniten betonin piikkaus- ja hiontatyössä, tiilien saumauksessa ja siivoustyössä. Betonin työstössä syntyvän ja keuhkoihin asti pääsevän kvartsin pitoisuudet voivat ylittää jopa 200-kertaisesti haitalliseksi arvioidun HTP-tason, joka on 0,05 milligrammaa kuutiossa kahdeksan tunnin aikana.

Kiteistä piioksidia on kolmea lajia: kristobaliitti, tridymiitti ja kvartsi. Rakennuspölyssä on vain kvartsia, mutta kvartsia sisältävän rakennuspölyn koostumus voi vaihdella huomattavasti työstettävien materiaalien mukaan.

Terveysvaikutukset

Keuhkoihin asti yltävän kvartsipölyn hengittämisen on todettu olevan yhteydessä silikoosiin eli kivipölykeuhkosairauteen sekä keuhkosyöpään. Silikoosin ja kvartsille altistumisen on todettu olevan yhteydessä myös munuaissairauteen. Kvartsi voi laukaista myös reumaattisia sairauksia, johtaa keuhkoputken tulehdukseen sekä krooniseen ahtauttavaan keuhkosairauteen. Tupakoivilla henkilöillä on suurempi riski saada kvartsista hengitystieoireita kuin tupakoimattomilla.

 

 

Betonipöly

Missä betonipölyä on?

Rakentamisessa syntyvästä pölystä suurin osa on betonipölyä, mitä syntyy esimerkiksi piikkauksessa ja hionnassa. Betonipölyä syntyy myös tasoitetyössä, laikkaleikkauksessa, elementtiasennuksessa ja siivouksessa.

Terveysvaikutukset

Betonipölyn haitalliset terveysvaikutukset liittyvät keskeisesti siinä olevaan kvartsipölyyn, joka voi aiheuttaa silikoosia ja lisätä syöpävaaraa. Sementtipöly voi lisätä allergisuutta sementille, nikkelille, kromille ja koboltille.

Sementtipölyssä on myös muita lisäaineita, jotka voivat ärsyttää ihoa. Sementtipöly voi lisätä myös hengitystie- ja ihoärsytystä emäksisyytensä (pH 10-12) takia. Eräässä ruotsalaisessa tutkimuksessa on havaittu yhteys sementtipölyn ja nielualueen syövän esiintymisessä

 

 

Eristevillapöly

Missä eristevillapölyä on?

Eristevillapölyä syntyy eristeiden leikkauksessa ja asennuksessa, puhallusvillan levityksessä ja eristystöiden jälkeisissä töissä. Myös eristeiden purussa syntyy pölyä. Eristevillapölyn kanssa joutuvat tekemisiin myös siivoustyötä tekevät.

Terveysvaikutukset

Eristevillojen pöly sisältää runsaasti kuituja, mutta keuhkoihin asti niistä pääsee vain pieni osa. Yleensä eristevillapölyn arvo on epäorgaanisille pölyille tyypillinen kymmenen milligrammaa kuutiometrissä. Eristevillan kuidut sidotaan yhteen sideaineilla, fenoliformaldehydihartseilla, joiden pitoisuus on muutamia prosentteja eristeen massasta. Matalasta pitoisuudesta huolimatta sideaineilla voi olla merkittäviä terveysvaikutuksia, koska sideaineiden osuus on suurin eristeen pinnassa.

Eristevillapölyjen akuutit terveysvaikutukset liittyvät enimmäkseen ihon sekä ylempien hengitysteiden, kurkun ja nenän, ärsytykseen. Myös silmät voivat ärsyyntyä. Myös yhteyksiä syöpään tutkitaan.

Eristemateriaalien pölyävyys vaihtelee. Mineraali- ja lasivillat pölyävät eniten, kuten myös selluloosapohjaiset irtoeristeet ja perliitti, joka on raemainen kivieriste.

 

 

Kivi- tiili ja laastipöly

Missä kivi-, tiili- ja laastipölyjä on?

Kivi-, tiili- ja laastipölyille altistutaan muuraustöiden lisäksi sahalla, lekalla ja piikkaamalla tehtävissä purkutöissä. Myös tiilien leikkaaminen ja kiven työstäminen ovat pölyisiä töitä. Siivoojat altistuvat myös näille pölyille.

Kivi-, tiili- ja laastipölyt sisältävät 4-10 prosenttia terveydelle haitallista kvartsia, minkä pitoisuus vaihtelee käytettävän ja työstettävän materiaalin laadun mukaan. Kivi- ja tiilipölylle sovelletaan epäorgaanisten pölyjen HTP8h-arvoa 10 mg/kuutiometri ja hienojakoisen kvartsin HTP8h-arvoa 0,05 mg/kuutiometri.

Muurareiden riesana on laastipöly. Ennen sekoitusta laasti on hyvin hienojakoista ja helposti pölyävää. Laasteissa voidaan käyttää myös lisäaineita. Laastipölyn koostumuksesta on olemassa erittäin vähän tutkimustietoa, joten perusteelliselle selvitykselle on selkeä tarve. Laastipölyn HTP8h-arvot ovat 10 ja 0,05 mg/kuutiometri.

Terveysvaikutukset

Muurareiden käyttämät laastit ovat emäksisiä, joten laastipöly voi ärsyttää voimakkaasti ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Pahimmillaan laastit ja niistä muodostuvat pölyt voivat olla jopa syövyttäviä. Erityisen ärsyttäviä ovat kalkki- ja sementtilaastit.

Kvartsipöly voi lisäksi aiheuttaa silikoosia ja syöpävaaraa. Sementissä oleva nikkeli, kromi ja koboltti voi laukaista allergian.

 

 

 

Tasoitepöly

 

Missä tasoitepölyä on?

Tasoitepölyä syntyy seinien, kattojen ja lattioiden tasoitustyössä sitä levitettäessä ja hiottaessa. Hionta- ja tasoitetyöt ovat rakennustyömaiden pahimpia pölylähteitä. Tasoitepölylle altistutaan myös valmistettaessa tasoitetta kuiva-aineista ja työn valmistumisen jälkeen tehtävässä siivouksessa.

Terveysvaikutukset

Tasoitepölyn haitalliset vaikutukset riippuvat tasoitteen koostumuksesta. Seinissä käytettävissä tasoitteessa sideaineena on yleensä orgaaninen muovilateksi tai orgaanisen sideaineen ja sementin sekoitus. Lattioissa käytettävät tasoitteet ovat usein sementtipohjaisia ja niissä on 10-50 prosenttia kvartsia sisältävää hiekkaa. Joissakin erityiskohteissa voidaan käyttää myös liuottimia sisältäviä tasoitteita, jolloin tasoitteen levitys on tehtävä liuotintyölle ominaisella huolellisuudella. Tasoitepölylle voidaan soveltaa epäorgaanisen, orgaanisen tai kvartsipölyn HTP-arvoa tasoitteen koostumuksesta riippuen.

Jos tasoitteen pH ei ole neutraali, ruiskutussumun tai hiontapölyn pitkäaikainen hengittäminen ärsyttää hengityselimiä, aiheuttaa ihon kuivumista tai silmien ärsytystä. Lievästi emäksiset tasoitteiden pölyt aiheuttavat lisäksi limakalvojen ärsytystä, yskää ja pitkäaikaisessa ärsytyksessä allergiaa. Jos tasoitteet sisältävät liuottimia, hionnassa syntyvät pölyt saattavat lisäksi aiheuttaa päänsärkyä ja huonovointisuutta.

 

 

Puupöly

Missä puupölyä on?

Puupöly on betoni- ja kvartsipölyn lisäksi merkittävä rakennustyömailla esiintyvä pölytyyppi. Rakennussektorilla arvioidaan olevan korkeimmat altistumistasot puupölylle yhdessä huonekaluteollisuuden kanssa. Puupölylle voi altistua useissa rakentamisen vaiheissa: materiaalien sahauksessa, parkettilattioiden asennus- ja hiontatöissä, levyjen asentamisessa, sisäpaneloinneissa ja viimeistely- ja listoitustöissä. Myös siivoojat altistuvat työssään puupölylle.

Terveysvaikutukset

Suuret puupölypitoisuudet voivat aiheuttaa useita haitallisia terveysvaikutuksia sekä allergisen että ei-allergisen vaikutuksen kautta. Puupölyn tyypillisiä terveyshaittoja ovat yskä ja keuhkoärsytys, silmien ärsytysoireet ja sidekalvon tulehdukset, erilaiset iho-oireet, krooninen keuhkoputkentulehdus, hengenahdistus, astma ja pitkittynyt nuha. Puupölylle altistuvilla henkilöillä on yli 10-kertainen riski sairastua nenän ja sen sivuontelon syöpään. Erityisesti kovapuupöly (tammi ja pyökki) lisää riskiä merkittävästi. Siksi työnantajan on Suomessakin ilmoitettava tammen ja pyökin pölylle altistuvat henkilöt ASA-rekisteriin.