Urakoitsijat

Urakoitsijat

Rakennustyömaiden pölynhallinnan asettamia haasteita.

Pölynhallinnan uudistetut lait ja asetukset tuovat uusia haasteita jo muutenkin haastavaan rakentamiseen. Puhutaan P1 ja P2 työmaista, sekä sisäilmaluokista S1 ja S2. Nämä termit eivät kuitenkaan kerro monellekaan kovinkaan paljon. Tiedonpuute niin urakoitsijoilla, työn tilaajilla kuin valvonnassakin hidastaa toimintatapojen ja yleisen ajattelutavan muutosta.

Pölyntorjunta, pakollinen paha? vai merkittävä etu?

Nykyaikaisessa rakentamisessa yleisesti unohdetaan pölyntorjunnan tärkeys. Useat lait, asetukset ja kaupunkien säännökset, ohjeistavat urakoitsijoita kiinnittämään huomiota pölyntorjuntaan, ja ehkäpä juuri siksi pölyntorjunta mielletään negatiiviseksi asiaksi. Ajatellaan että se on kallista, hankalaa ja hidastaa työn etenemistä. Suurin ongelma tässä on tiedonpuute, käsketään noudattamaan säädöksiä, mutta ei kerrota miten? Tai saako urakoitsija siitä mitään hyötyä, vai onko se taas yksi kustannus lisää muutenkin kalliiseen rakentamiseen, varsinkin jos urakoitsija ei voi suoraan laskuttaa ketään näistä lisäinvestoinneista.

Lähes kaikille on itsestäänselvyys, että pöly on terveydelle haitallista, ja että se voi pahimmillaan aiheuttaa jopa syöpää. Myös liian moni kirvesmies jää ennenaikaisesti eläkkeelle keuhko-ongelmien vuoksi. Tätä seikkaa ei kuitenkaan haluta muuttaa, sillä kun ei ole kovinkaan suurta merkitystä työnantajalle. Tekijöitähän saa aina lisää, joten suoranaista rahallista hyötyä pölyntorjunnasta ei tässä tapauksessa ole.

Kun asiaa lähdetään pohtimaan kokonaan toiselta kannalta, eli kuinka paljon urakoitsija voi oikeaoppisesta pölynhallinnasta hyötyä, paljastuu usein seikkoja, jotka todellisuudessa säästävät kustannuksia. Varsinkin, kun asian ottaa huomioon jo tarjous- ja suunnitteluvaiheessa, voidaan huomata etuja, joissa pienilläkin investoinneilla saadaan merkittäviä säästöjä. Euromääräisiä lukuja on vaikea määritellä, mutta muutamaa asiaa kannattaa pohtia;

”Oikeaoppisesti toteutettu pölynhallinta tuo merkittävän kilpailuedun kiristyvillä markkinoilla.”

Kilpailuetu

Rakennusliikkeen kannattaakin miettiä, mitkä ovat heidän asiakkaidensa asettamat vaatimukset? Minkälainen merkitys pölyttömällä työmaalla voi olla tilaajalle?

Kun tarjouskilpailussa on vastakkain kaksi muuten tasavahvaa urakkatarjousta, joista toinen lupaa minimoida asukkaiden ja naapurustolle tulevat pölyhaitat, muodostuu tämä seikka yleensä ratkaisevaksi. Itseasiassa hyvin hoidetulla pölynhallinnalla voidaan saada korkeampi urakkahinta, kun se vain osataan ”myydä” oikein.

Varsinkin korjausrakentamisen puolella kannattaa asettua asiakkaan asemaan. Kuinka epämiellyttävä olisi asua asunnossa tai naapurustossa, joka on täynnä pölyä? Se varmasti kiristää asukkaiden hermoja, ja saa takertumaan pienempiinkin seikkoihin. Hyvin hoidetulla työmaalla myös asiakkaat ovat tyytyväisiä, ja suosittelevat urakoitsijaa muillekin.

Muita merkittäviä etuja

Työteho

Tutkitusti pystytään todistamaan, että ihminen työskentelee tehokkaammin puhtaassa kuin pölyisessä tilassa. (Jos työmaalla työskentelee esimerkiksi kymmenen henkeä 10% tehokkaammin, saavutetaan pölynhallinnalla jo yhden työmiehen työteho päivässä).

Sairaspoissaolot

Samainen tutkimus myöskin osoitti, että hyvin hoidetulla ja puhtaalla työmaalla työpoissaolot vähenevät huomattavasti. Mikäpä sen kalliimpaa työnantajalle, kuin sairas työntekijä?

Sähkölaitteet

Työmailla käytetään paljon sähkölaitteita, jotka ovat yleisesti kalliita. Niiden rikkoontuminen johtuu usein moottoriin kertyneestä pölystä. Hyvällä pölynhallinnalla pystytään jatkamaan näiden keskimääräistä käyttöikää. Myös talotekniikan asentaminen pölyisellä työmaalla luo omat haasteensa.

Muut

Muita etuja pölyntorjunnassa on mm. yrityksen imagon parantuminen, siivouksen helpottuminen, työn etenemisen nopeutuminen ja ennen kaikkea tyytyväisemmät asiakkaat.

 ”Hyvin hoidetulla työmaan pölynhallinnalla, ei varsinaisesti tienaa, mutta suuria säästöjä sillä saadaan aikaiseksi.”

Mitä oikeaoppinen pölyntorjunta sitten vaatii?

Jotta pölyä voisi ohjailla ja sen leviämistä estää, on suunnittelu yksi tärkeimmistä seikoista. Siksi asia kannattaa huomioida jo tarjousta laskettaessa, tällöin vältytään ”ylimääräisiltä” kustannuksilta ja urakka saadaan pysymään aikataulussa. Ensimmäiseksi on mietittävä mitä sellaisia työvaiheita urakassa on, jossa pölyä syntyy eniten (mm. purku, hionnat, laastien sekoitukset yms.) Tämän jälkeen on mietittävä miten työstä syntyvästä pölystä saadaan mahdollisimman paljon kiinni jo alkulähteellä.

Näihin työvaiheisiin on kiinnitettävä huomiota, ja jos mahdollista, tilat rajataan ja valitaan sellaiset työvälineet sekä menetelmät, jolla pölyn muodostuminen on mahdollisimman vähäistä. Esimerkiksi hionnassa on hyvä valita kohdepoistolla varustettu laite sekä hyvä imuri, jossa on riittävä imuteho ja suodatin pinta-ala. Tällöin saadaan n. 80% syntyvästä pölystä kiinni jo alkulähteeltä. Lisäksi tila kannattaa rajata sekä alipaineistaa, jotta pölyn leviäminen muihin tiloihin estetään. Myös päivittäinen siivoaminen on erittäin tärkeää, koska hienojakoinen pöly kerääntyy lattialle ja nousee ilmavirran mukana ilmaan aina uudestaan ja uudestaan.

Kun tilat lohkotaan pienempiin osastoihin, pärjätään huomattavasti vähemmällä laitekannalla, ja työn etenemistä pystytään porrastamaan (puhtaalla puolella voidaan tehdä jo maalauksia, kun vieressä alipaineistetussa tilassa vielä hiotaan tasotteita).

Yleisesti ajatellaan että alipaineistetusta tilasta ilma ohjataan ulkoilmaan. Tämä on kuitenkin hieman väärä ajattelutapa. Jos laite on varustettu HEPA H13 suodattimilla, voidaan ilma ohjata suoraan puhtaaseen tilaan. Ajoittain työmailla törmää kohteisiin, joissa pölyinen ilma ohjataan pelkällä puhaltimella suoraan ulos. Tämän kuitenkin kieltää taajama-alueella laki, koska rakennustyömaalla syntyvästä pölystä ei saa aiheutua haittaa naapurustolle, ja se on varsinkin talviaikaan energiataloudellisesti järjetöntä.